Päivä 6

Yö olisi mennyt muuten oiken hyvin, paitsi....
Kibon karvat kasvaa takaisin huimaa vauhtia ja etekin nivusia kutittaa, kutittaa valtavasti! Joten yöksi on laitettava koppa päähän ja klo 3 alkoi kamala valitus kun ei päässyt nuolemaan ja kirputtamaan itseään. Sitä sitten jatkuikin aamuun asti.

Lähdettiin aamulenkille klo 7 ja hyvin tuli sillä 10min lenkillä kaikki tarpeet. Jälleen kuulin kovaäänistä protestointia kun käännyttiin niin pian takaisin kotiin päin. Toinen kapinoinnin aihe on se mantteli, se on vaan Kibon mielestä ihan kamala kapistus :) mitä sitten vaikka lämmittääkin.

Muuten toipuminen näyttää nyt valoisalta. Kibo astuu ihan hyvin tassullaan, ei varaa sille kokonaan painoa mutta kävelee ihan hyvin.

Eilen illalla säikähdin kun tuli keittiöön ja meni mun taakse liukkaalle lattialle ja jotain siinä tusasi ja vingahti. Onneksi mitään ei sattunut.

Äsken äijä jopa innostui hieman leikkimään, repimään sen suosikki karvalelun jämää. Pitihän sinne hieman herkkua laittaa sisälle, raukalle jotain puuhaa muuten tylsään oleskeluun.