Suomen Shiba ry:n vuosikokous

Vuosikokous järjestettiin Riihimäellä ja paikalle tuli noin 50 henkilöä koirineen.
Kibolta tämä matka nyt tietyistä syistä jäi väliin, ei sitä ärinää olisi jaksanut.

Mutta se ei haitannut, olin varustatunut kohtaamaan kaikki ihanat shiba vauvat pussillisella nameja ;)
Minusta se oli vallan mainio suunnitelma valloittaa kaikki puolelleni ;))
Ja tehtävä onnistui erittäin hyvin. Kaikki jolle sain namia tarjottua pyysivät sitä lisää ja varmalla miettivät että mikä ihana namutäti tuo Kibon mamma onkaan :D

Hilma ja Joiku

Take

Tama

Kiba

"Väärää rotua" oleva pikkuinen Utu

Jade

Aata

Eikä toki sovi unohtaa hieman vanhempia tyttösiä Meikoa ja Helmiä.

Meiko

Helmi

Leluja, leikkiä ja hellyyttä

Kibosta on tullut ihan selvästi hellyydenkipeämpi sekä leikkisämpi.
Ennen jopa aika huumorintajuton ja suoraviivainen jöröjukka on pehmentynyt.

Lieneekö iän tuomaa varmuutta vai kastraation tuomia iloja?

Aamun herkkähetki <3 Papin kanssa

Lahjaksi saatu tipu

Tässä vielä lainaus shibatutulta "Siis shiba on kyllä niin totaalinen riemunaihe ;)" ja juuri tätä shibat on!

Riemukasta viikonloppua kaikille.

Aivojumppaa

Vihdoinkin Kibo on tajunnut mitä palloilla ja kongolla tehdään :)
Ennen oli liian kärsimätön jotta olisi jaksanut pyörittää palloa saadakseen sieltä herkkuja, tai sitten ei vaan ollut kovin kiinnostunut siitä syötävästä.

Nyt kun ruoka tuntuu olevan heti Papin jäelkeen seuraavalla sijalla on koiralle ollut mukavaa keksiä tekemistä.

Ikean muovimukitkin saivat aivan uuden elämän (Santtu saattaa olla tästä hieman katkera :) )

Mukit ja niihin laitetut herkut, joko mukin alle tai siten että mukit ovat sisäkkäin ja jokaisen välissä namia, ovat Kibosta oikein viihdyttäviä.
Palloa on mukavaa pyörittää, se kylläkin vaikuttaa jo liian helpolta.
Kongoa pähkäiltiin hetki, mutta eipä aikaakaan kun tajusi ottaa sen suuhunsa ja vähän ravistaa niin jopa alkoi herkkuja sadella ;) Toinen käytetty taktiikka on se että tassulla oikein kovaa mäiskitään jolloin kongo pomppii ja namit tulee helpolla syötäväksi.
Ja koska pullot on myös suosikki leluja, laitoin sen sisään nappuloita ja Mika väänsä korkin erittäin tiukkaan kiinni. Vaikka Kibo saikin korkin heti auki, meni namien pullosta ulos saantiin aikaa.

Mikan kanssa käydään kuitenkin ainaista kädenvääntöä ruokinnasta. Kibon pitäisi laihtua ja kaikki tuo namitus pitää ottaa huomioon myös ruoan määrässä. Ollaan vaihdettu kokoliha sellaisee missä on puolet kasvista. Ennenhän sellaisen päälle syljettiin, nykyään kaikki käy ;) Eli helppoa.
Pitäisi varmaan herkuiksi ostaa jotain diettinappuloita.

Ollaan treenattu myös vanhoja toko juttuja.
Sekin on tosi mukavaa, kun koira on oikeesti mukana ja tekee juttuja, vaikkakin sen namin toivossa ;)

Odotusta...

Odottavat on tunnelmat!
Tässä vaiheessa toivoisi että aika kulkisi nopeammin.
Kibo oireilee särkylääkkeilläkin ja niiiin toivon että pääsisi jo leikkaukseen ja että siitä olisi apua!

Kibon kanssa ei voi tehdä yhtään pidempää lenkkiä kun jalka alkaa vaivat huomattavasti normaalia enemmän. Olen lukenut kirjoituksia nivelrikkoisista koirista ja tietysti toimenpiteet jakaa mielipiteitä. Toiset ovat sitä mieltä ettei koiraa saa kiusata proteeseilla/leikkauksilla. Toiset tahtovat pitää tiukasti kiinni lemmikistään. Ja ihan varmalla myös Kibon leikkaus jakaa shiba ihmistenkin mielipiteet ;)

Mikähän sitten mahtaa olla oikein?
Pidetäänköhän me liian jääräpäisesti kiinni Kibosta? Onkohan sillä oikeasti edellytyksiä hyvään loppu elämään yhdellä proteesilla?
Näitä kysymyksiä, ja monia muita, on jouduttu miettimään ja mietitään varmaan koko Kibon loppu elämä.

Meille koira on se perheenjäsen, ei siis vain koira. Ja kukapa sitä ihan kevein perustein lopettaisi oman perheen jäsenen, mm. nivelrikon takia, tai allergia, tai ?!
Halutaan tehdä koiralle elämä mukavaksi ja uskotaan vakaasti siihen, että leikkaukset ovat nykyään niin hyvää tasoa, että siitä on huomattava apu. Ja kun mä uskon, koira uskoo ja muulla ei väliä olekaan.


Päivää ennen leikkausta käydään vielä uimassa ja samalla Kibo pestään ja kuivataan hyvin ja iltapäivällä käydään hakemassa kipulaastari.

Näissä tunnelmissa tänään.

Koirien ja kissojen yhteiseloa

Ihana ilta, koko perhe koossa.
Siihen saakka kunnes eläinten välillä räsähti.

Hippu, kuten aina :D, juoksi pallonsa kanssa. Heitin pallon siten, että se pompahti eteisen ovesta Netan huoneeseen ja tyttö juoksee sieltä pallo suussa takaisin olohuoneeseen.
Minä istuin lattialla lepertelemässä typerällä vauva äänellä Kibolle ja samalla kun Hippu juoksee olohuoneeseen Lissu tulee sen perässä aivan hurjana karvat pystyssä ja selkä pyöreänä.

Sillä sekunnilla Brutus hyppäsi sohvalta Lissun perään hurjasti haukkuen ja Kibo reagoi tilanteeseen lähtemällä sekin soppaan mukaan Brutusta "pelastamaan", kuten sillä tapa on.

Onneksi saatiin kuitenkin koirat tilanteesta pois ja Lissukin tyrkittyä silkkipaperirullalla Netan huoneeseen ja ovi kiinni.

Lissu, se  3,5kg 11v kissavanhus, ei kyllä kunnioita MITÄÄN! Eikä ketään. Päälle vaan ja kynsiä peliin. Brutus sai muutamia osumia kuonoonsa, Kibo hieman enemmän. Mika ja Netta irrotti 4 kynttä koiran kuonosta, yksi n. 5cm päässä silmästä.

Kumpa taas ymmärtäisi mikä oli jutun juoni!
Säikähtikö Lissu Hippua? Vai luuliko se että nyt häntä tarvitaan kun mä sellaisellä äänellä höpisin Kibolle? Nyt en löydä Lissun hermojen menolle mitään syytä.

Ellei tosiaan sitten käynyt niin  että Lissu oli tulossa pois Netan huoneesta ja Hippu sattui samalla hetkellä juoksemaan ovesta sisään pallon perässä. Ja palloleikeissä Hippu ei kyllä noteeraa yhtään mitään muuta! Vain pallo on neidillä silmissä ;) joten ei ole huomannut kissaa mutta kissa on ollut hyvinkin tietoinen koirasta.

Illalla mäykkyjen mentyä oli Lissukin jo ihan itsensä ja kävi nuohoamassa sohvalla ja jotenkin tuntui että oli kovin kysyävänä että ethän ole mulle vihainen. Ja toki ei voikaan olla.

Mutta kyllä pistää hieman miettimään, että onko seuraava kerta se, jolloin jonkun koiran silmä on entinen.

Hammaslääkärillä

Kibo käväisi hammaslääkärin vastaanotolla.
Onneksi kaikki oli ihan hyvin, ei mitään tulehduksia ja vain vähän hammaskiveä.
Lääkäri oli poistanut nekin vähät, käynyt ikenet läpi, sekä kiillottanut hampaat oikein kauniin valkoisiksi :)

Kyllä äijän nyt kelpaa terotetulla purukalustolla taas pureskella, milloin mua tai Taijaa ;) tai vaikka hanskaa.

Kibo olikin illan vähän "krapulainen". Ei yhtään innokas ja oikeastaan aika pahantuulinen. Ulkoilu ei miellyttänyt, ei ainakaan reittivalinnat ja koko matka mennen tullet kuului valitusta. Sitten pikku torkut sohvalla peiton alla ja sen jälkeen taisi tuntua jo paremmalta.

Kuitenkin 4.45 oli sitä mieltä, että nyt muuten ylös ja ulos :D Komento kävi että nyt omalle paikalle nukkumaan. Vihdoinkin ulos puoli 7 jälkeen.

Näin meillä menee aina pikku huimetuksen jälkeen, miten teillä?

-Kibon henkilökunta-

VKL tapaaminen osa 2

Tänään käytiin treffaamassa Harumia, Inaria ja Marjoa.
Homma lähti hienosti käyntiin ja jopa kettukuningatar tervehti innokasta Kiboa hienosti.
Mutta eipä aikaakaan kun jälleen Kibo oli molempien kanssa napit vastakkain.
EN voi olla ajattelematta että jos kerran ärjyy HARUMILLE johtuu se erittäin kipeistä lonkista ja Kibo yhidstää kivun vastapuoleen. Tätä teoriaa on pakko kokeilla sitten kun toipumisaika on ohi ja jos edelleen meno on samanlaista sitten se on luonnevika ;) (lue: hihnan toinen pää on pilannut koiran).

Tänään oli hieman kylmempi kuin eilen ja sen huomasi heti nenänpäässä.
Kiboa se ei haitannut, tytöt olivat aika palelevaisia.

Käytiin Falkullassa ja oli siellä muutamia elukoita ulkosalla.

Pyörähdettiin myös koirapuistossa missä Kibo löysi itselleen aidan takaa vallan komean kaverin.

Mukava päivä kuitenkin ja Marjo oli leiponut meille aivan ihanaa pulla, namnam.

Molempien päivien jälkeen Kibo tosiaan tuntee menot lonkissaan :( Illat on vaikeita ja tuntuu ettei lääke auta. Nyt saa jäpikkä olla rauhassa leikkaukseen saakka ja sitten topua ja katsellaan tilannetta uudestaan tämän jälkeen, silloin ollaankin jo toukokuussa ja talven reimut ovat ohi mutta ehkä leikkiminen olisi mukavampaa.

Reipasta viikkoa kaikille.

VKL tapaaminen osa 1

Tänään tavattiin Toto Leenan kanssa ja Kisu ja Meiko Elisan ja Emilin kera.
Kibo sai totuttuun tapaansa kauheat ärimurinat Totolle ;) Komealle Seon kennelistä kotoisin olevalle nuorelle shiba pojalle.

Ensin paikalle ehti Elisa Emilin ja tyttöjen kanssa ja Kibo sai rauhassa tervehtiä tytöt. Meiko jälleen ihanasti korvat päätämyöten otti K:n vastaan. Tai Kibo on tainut olla joka kerralla Meikolle ilkeä ja Meiko ei halua heti lähtöön mitään tappelua ja lepytellen tulee luo. Ja sainhan minäkin niitä kuuluisia pusuja <3

Hetken odottelun jälkeen Leena saapui Toton kanssa.
Toto, upea nuori uros ja miten ihana leikkisä. Aivan mahtava luonne ja vielä komeakin.

Kisu oli oikea lumimyyrä ja mennä mönki pitkin hankia, välillä neidistä näkyi vain hännänpää :)

 

Kibo ei jälleen näyttänyt parhaita puoliaan. Koska Totolle piti ärjyä sai osansa Meiko ja hepulin tullessa Kibo olisi halunnut keilata Kisua mikä nyt ei missään tapauksessa ole sallittua. Joten Kibo jäi päivän iloista hieman ulkopuoliseksi. Silti pidän erittäin tärkeänä että Kibo tapaa myös muita shibaja ja etenkin muita uroksia.

Meiko ja Toto tulivat toimeen varsin hyvin.

Ilma oli mitä ihanin ja toivottavasti jokainen nautti retkestä tavallaan.