Sivut

tiistai 28. elokuuta 2012

Virikeluolastossa

Käytiin kauhukolmikon kanssa HeiluvanHännän virikeluolastossa.
Ajattelin, että Kibo olisi innoissaan moisesta, mutta mitä vielä.
Se, joka oli kaikista innokkain "luolissa" menijä oli pienin ja pelokkain, siis Hippu.

Luolasto oli rakennettu yhteen huoneeseen HH tiloissa. Seinien vierustoja pitkin kiersi luolastolabyrintit. Ja isommille koirille oli myös omansa, ei toki yhtä pitkä kuin pienemmille, mutta kuitenkin.

Kiboa ei siis juurikaan kiinnostanut sokkeloissa kulkeminen. Pari kertaa se meni isomman luolaston läpi namin voimalla. Ylätasot oli toki auko ja niistä Mika kurkki ja heitteli Kibolle namia jotta sai sen tulemaan.







Luolaston pohjat oli kuivaa heinää ja luolastossa oli muutamia erilaisa esteitä, putkia, puukalikoita, harkkoja. Välillä seinä oli verkkoaitaa ja katot sai pois jotta luolastoon saatiin valoa tai pimeyttä voitiin lisätä.

Brutustakaan ei touhu juurikaan kiinnostanut. Se juoksi mamman ja namin perässä. Välillä toki piti vahtia minne Hippu meni ja kyllä Brutuskin kävi hiukan paikkoja tutkimassa, namin voimalla :)


Hippu oli jälleen koirista se, joka innolla ja täysillä oli hommassa mukana. Tuntui että neiti jälleen nautti menosta. Se on niin ihana, mitä tahansa tekeekin, tekee sen aina niin täydestä sydämestä. Mietin, että näinköhän se saa pojista niin paljon noissa tilanteissa turvaa että uskaltaa ja kun kerran uskaltaa ja huomaa ettei ole mitään pelättävää luottaa itseensä ja poikei turvaan.


Ohjaajalla oli muutamia karvoja mukana, ne taisi olla Kibolle koko tapahtuman kohokohtia.





Peuran sorkka kiinnoosti vähiten.

Ihan mielenkiintoinen kokemus joka tapauksessa.
Poikien kanssa ei ehkä tarvitse mennä uudestaan mutta Himppis toivottavasti pääsee uusiksi luoliin juoksentelemaan.

maanantai 27. elokuuta 2012

Hierojalla

Yritin saada Kibolle hieroja aika ajoa ennen kesälomaa, siinä onnistumatta.

Kibo nimittäin hilkutti etutassua ja lääkärin mukaan siinä oli kaikki ok. Ajattelin, että hieronta saattaisi auttaa.
Nyt sitten vihdoinkin Kibo pääsi hierottavaksi. Iloinen uutinen oli se, että muuten kaikki paikat oli ihan okei, paitsi keskellä selkää ja nivusissa oli jumikohdat.

Nämä on siis juuri ne kohdat, joihin huonot lonkat ja se pyllyn pyöritys on johtanut.

Alkuun koir aoli hiukan hämillään että mitä tapahtuu mutta oli rentoutunut pian ja nauttinut hieronnasta.
Toki oli jännittynyt ja ilmoittanut että nyt on kipeä kohta, voitko lopettaa.


maanantai 6. elokuuta 2012

Luonnetesti

No niin, sitten on käytetty Kibo Turussa odotetussa luonnetestissä.
Meillä toki oli omat "tiedot" ja "kuvitelmat" miten koe tulee menemään. Yllätyksiä tuli ;)

Testi lähti siitä että tekijät juttelivat hetken Mikan kanssa kysellen koirasta hieman pohjatietoja ja ottaen koiraan alkukontaktin.
Sen jälkeen kokeiltiin hiukan miten koira leikkii, ensin kepillä sitten karvalelulla. Kibo, kuten arvasin ei leikkinyt. Mika keksi katkaista risun ja yrittää sillä saada Kibon leikkimään. Heken se sitä jahtasikin muttei halunnut ottaa suuhun oksaa. Omankin lelun olisi saanut tuoda, jos olisi tajunnut (Ritva sai kauheesti kehuja että oli tämän tajunnut).

Leikkiä

Seuraavaksi oli vuorossa kelkka.
Mika seisoi paikoillaan koiraa huomioimatta ja kelkkaa jonka "päällä" oli paita ja pipo, alettiin hiljalleen vetää koiraa kohden. Kibo terästyi heti. Tuijotti tiukasti kelkkaa ja alkoi haukkua (Kibo ja muutkin shibat sekä akita haukku-ulvovat). Siihen asti reaktio kuten pitääkin. Kelkan saavutettua Kibon koira oli hiukan pelokas mutta meni heti haistelemaan kelkkaa. Ja kun koira otti kelkkaan kontaktin sai Mika kehua sitä. Ajattelin kun Kibo siinä pyöri ja haisteli kelkkaa että lopuksi pissii paidan hihalle, onneksi ei kuitenkaan :)

Haukku-ulvomista kelkalle


No ei se nyt niin pelottava ollutkaan.

Sitten mentiin seisomaan tien risteykseen ja odottamaan "hyökkäystä". Siinä Kibo ihmetteli hiukan, haukahti ja murisi mutta heti kun ihminen lopetti uhkailun ja alkoi leperrellä koiralle Kibon vire laski ja päästi ihan normaalisti tulemaan luokseen.

Hyökkääjä ja sille murinaa.

Sitten kokeiltiin koiran luoksetuloa. Kibo jäi siis tuomarille ja Mika meni vähän matkan päähän. No luoksetulo oli varma, se ei ilman häiriötä petä (ja häiriönä siis toinen koira tietysti).

Seuraavaksi käveltiin normisti ja koiran ollessa sopivalla kohdalla vedettiin kangas ylös. Kibo hiukan hätkähti muttei sen suurempaa. Siis reagoi mutta sama paikka uudestaan ohittaessa ei enää noteerannut. Siitä jatkettiin tynnyrin ohi kävely ja kun koira oli hiukan pidemmällä tynnyri päästettiin pyörimään maahan (piti kamalaa räminää). Kibo tietysti säikähti takaa tulevaa räminää mutta heti kun tynnyri pysähtyi meni uteliaana nuuskimaan sitä. Jälleen Mika sai luvan kehua heti koiraa. Taas säikähdyksestä Kibo palautui välittömästi.

Näin mennään liehuvan kankaan ohi.


Kääk, mikä ryminä, tynnyri!

Äh, tääkin on voitettu.

Sitten tulikin ehkä koko testin jännitävin osio. Pimeä huone. Kibo ei tullut Mikan luo ennen kuin Mika oli kutsunut koiraa pariin kertaan. Tulos tästä se, että koira pelkää pimeää!

Miksi ihmeessä se papi meni piiloon pimeään huoneeseen?!

Sitten Kibo sidottiin ladon taakse ja jätettiin sinne yksin ja uhkaava ihminen alkoi sitä lähestyä. Koira vähän haukkui ja murisi mutta heti kunn ihminen vaihtoi moodia ja vaikutti kiltiltä koira päästi sen luokseen.

Hyökkäys ja miten siitä selvitään uksin.


Vielä viimeisenä testattiin miten Kibo reagoi laukaukseen. Tulos tässä odotetusti laukausvarma.

Tää oli kivaa, saako tehdä lisää temppuja?

Kibo oli koko testin ajan valpas, kiinnostunut ja häntä heilui kuin viimeistä päivää :)
Myös Mikalle tuli tuomarilta pisteet siitä, että antoi koiran työskennellä rauhassa ja olla koira eikä pitänyt sitä "pehmoeläimenä".

Pisteet 179  (pisteet siis 189, miinusta tuli 10 pistettä pimeän pelosta ja leikki haluttomuudesta) seuraavalla loppuraportilla:

Toimintakyky +1 kohtuullinen
(Koira ottaa kontaktin kelkaan suurestakin pelästyksestä huolimatta hyvin vähäisellä ohjaajan avuilla. Pimeässä koiraa voidaan joutua kutsumaan)

Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
(Koira reagoi agressiivisesti hyökkäkseen, hyökkääjän tultua selvästi esille. Palautuu nopeasti)

Puollustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
(Koira puolustaa ohjaajaansa, joko haukkuu ja/tai murisee hyökkääjän lähestyessä, pysyy ohjaajan edessä tai sivulla. Palautuu melko nopeasti ja hyväksyy hyökkääjän hyökkäyksen loputtua, lyhyt viive sallitaan)

Taisteluhalu -1 pieni
(koira tarttuu esineeseen, mutta ei taistele vaan pureskelee sitä ja laskee heti irti kun esineestä vedetään; tai koira ei ota lainkaan esinettä suuhunsa, mutta osoittaa jonkin verran taisteluhalua kelkalla tai muissa osasuorituksissa)

Hermorakenne +2 tasapainoinen
(Koira selviytyy kaikista osasuorituksista hyvin. Se ei ole hermostunut. Koira hallitsee kaikki tilanteet oikea-aikaisesti ja vapautuu niistä nopeasti, pystyy käyttäytymään koko testin ajan tasapainoisesti)

Temperamentti +3 vilkas
(Koiran pitää reagoida häiriöön välittömästi sen alettua. Väistön on oltava nopea, hallittu, lyhyt ja koira suuntaa huomionsa häiriöääntä kohden. Koiralta edellytetään reipasta ja iloista yleisolomusta)

Kovuus +1 hieman pehmeä
(Koira joka osoittaa selvästi merkkejä siitä, että se haluaisi välttää paikan missä se pelästytettiin, mutta pystyy ohittamaan pelästymispaikan suhteellisen läheltä ohjaajan tukeman)

Luoksepäästävyys +3 hyvätahtoinen, luoksepäästävä, avoin
(Koira, joka houkuttelematta hakeutuu kosketukseen myös vieraiden ihmisten kanssa käyttäytyen ystävällisesti ja avoimesti. Luoksepäästäväksi kutsutaan myös sellaista koiraa, joka ei tutustu ihmisiin oma-alotteisesti, mutta sallii tutustuttaa itsensä heihin)

Laukauspelottomuus +++ laukausvarma
(Koira, joka käyttäytyy täysin välinpitämättömästi laukauksiin tai joka on niistä kiinnostunut luonnollisella tavalla)

Täältä löytyy lisää selityksiä:
 http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/AB117646-C679-4BB5-92C0-286E508FED0D/0/LTEarvosteluohje.pdf

Mielenkiintoinen päivä kaiken kaikkiaan.
Kaisulla meni ihan kaisumaisesti, tyyliin mitäs tässä nyt tarttis hötkyillä. Niin ihmisystävällinen koira kun olla voi joka ei voi ymmärtää että ihminen voisi olla uhka. Selvisi myös se, että ainakin Kibo ja Kaisu pelkää pimeää.

Mukana oli myös shibat Sisu, Haiku, Kerkko ja Pippa akita Kami ja pari muuta rodun edustajaa.

Kesä 2012

Tämä päivitys meneekin pelkillä kuvilla. Ne kertokoot kesästä :)

Kotkan meripuistossa

Santalehdessa, Kotkassa

Kibolla hepulit ja haukkasi papia takapuolesta :)

Sapokassa, Kotkassa

Naapuri mökin ihana tyttö! (yhden päivän huvi)

Merjan tekemä "neuvolakorttikotelo" (jännillä tuoksuilla)
Haltialan tilalla

Aivojumppaa!

Haapasaaressa soutelemassa

Pahat puput kiusaa mammaa!!

Helvetin järvellä, onks mulle evästä, Kibo tutkii.

Shiba ja Akita ry:n kesäpäivät

Hokuoukenshan ja vuorenvarman kesäpäivät