Odotusta...

Odottavat on tunnelmat!
Tässä vaiheessa toivoisi että aika kulkisi nopeammin.
Kibo oireilee särkylääkkeilläkin ja niiiin toivon että pääsisi jo leikkaukseen ja että siitä olisi apua!

Kibon kanssa ei voi tehdä yhtään pidempää lenkkiä kun jalka alkaa vaivat huomattavasti normaalia enemmän. Olen lukenut kirjoituksia nivelrikkoisista koirista ja tietysti toimenpiteet jakaa mielipiteitä. Toiset ovat sitä mieltä ettei koiraa saa kiusata proteeseilla/leikkauksilla. Toiset tahtovat pitää tiukasti kiinni lemmikistään. Ja ihan varmalla myös Kibon leikkaus jakaa shiba ihmistenkin mielipiteet ;)

Mikähän sitten mahtaa olla oikein?
Pidetäänköhän me liian jääräpäisesti kiinni Kibosta? Onkohan sillä oikeasti edellytyksiä hyvään loppu elämään yhdellä proteesilla?
Näitä kysymyksiä, ja monia muita, on jouduttu miettimään ja mietitään varmaan koko Kibon loppu elämä.

Meille koira on se perheenjäsen, ei siis vain koira. Ja kukapa sitä ihan kevein perustein lopettaisi oman perheen jäsenen, mm. nivelrikon takia, tai allergia, tai ?!
Halutaan tehdä koiralle elämä mukavaksi ja uskotaan vakaasti siihen, että leikkaukset ovat nykyään niin hyvää tasoa, että siitä on huomattava apu. Ja kun mä uskon, koira uskoo ja muulla ei väliä olekaan.


Päivää ennen leikkausta käydään vielä uimassa ja samalla Kibo pestään ja kuivataan hyvin ja iltapäivällä käydään hakemassa kipulaastari.

Näissä tunnelmissa tänään.