Sivut

lauantai 1. lokakuuta 2011

Harrastuksia

Jälleen vähän vanhoja juttuja...
Eli Kibon kanssa nyt syksyllä harrastettiin arkitottista ja rallytokoa Myky:n toimesta (Myllypuron koirayhdistys johon keväällä liityttiin).

5:n kerran arkitottis maksoi 10€!!! Mukavinta näissä harrastus jutuissa on ollut se, että treenit on ihan kotinurkilla joten sitä varten ei tarvitse lähteä mihinkään.

Arkitottiksessa ensimmäinen kerta meni Kibolta vähän niin kuin ohi. Paikalla oli liikaa muita koria (noin 20 koirakkoa), ihana nurmikenttä tuoksuineen ja samanikäinen uroskoira ja satoi kaatamalla. Sade onkin ollut meidän seurana 3 kertaa. Neljännellä kerralla ei satanut ja treenit sujui niin hienosti ettei koskaan ikinä ennen. Kibo teki pyydetyt/käsketyt asiat kuin nakutettu. Mukana olikin Jalostajan kinkkupasteija tuubi. Ei mikään Pirkka tms, tuubeilla on eroja ;) Kibo on oppinut seuraamaan, istumaan viereen, tulemaan luo (ainakin kun on hihnanpässä) maahan meno sujuu myös istumisen kautta ja silloin kun sattuu huvittamaan ;) Kaiken kaikkiaan mä olen todella tyytyväinen Kiboon. Poju on tehnyt parhaansa siihen nähden että ohjaaja (=minä) ei aina ole ihan kartalla mitä pitää tehdä tai miten.

3:n kerran rallytoko maksoi 15€. Eipä ollut sekään hinnalla pilattu, todellakaan. Mukavaa oli ettei tehty samoja liikkeitä puolta tuntia vaan lähdettiin heti treenaamaan rataa. Ensimmäinen kerta meni jälleen Kibolta vähän harakoille kun treenikaverina oli 4 daamia. Muuten radan tekeminen sujui hyvin ja nopeasti. Toisella kertaa ei oltukaan mukana ja viimeinen kerta...hmp....mitenhän sen kuvailisi...

Ehkäpä täydellinen nöyryytys olisi oikea sana ... :D
Oltiin käyty hakemassa Hippu ja Brutus meille, ehkä sillä HIpun matelulla oli jonkunlaista vaikutusta asiaan.
Joka tapauksessa, Kiboa ei vaan kiinnostanut eikä innostanut. Häiriintyi kaikesta ympärillä menevästä. Joku todella söpö tyttökoira jäi istumaan n. 20m päähän ja katselivat Kibon kanssa toisiaan. Tietysti juuri sillä hetkellä oli meidän vuoro mennä radalle. Kun koiran piti istua, istuihan se joo, mutta nenun piti osoittaa pohjoiseen niin herra länttäsi pepun mun jaloille ja nenä näytti länteen :D Tällä asenteella mentiin...

Hauskinta siinä on se, että sitten minullakin menee fiilis, alkaa naurattamaan enkä halua repiä koiraa mukaani. Sitten me vaan ihmetellään siellä radalla. Ja muut oppilaat kyllästyy. Kibon asento muttuu hieman, korvat menee sivuttain ja se mulkoilee minua silmäkulmastaan. Kaikki kertoo että hei, mua ei nyt kiinnosta, häivy :DD

Kouluttaja yritti ratkaista ongelmaa sillä, että piti koiraa hetken aikaa ja minun piti mennä kauemmaksi ja kutsua koiraa luokse. Kibo vähän vinkui ja teki voltteja mutta koska en häipynyt kokonaan sen näköpiiristä rauhottui ja piti katsekontaktin minuun. Mutta ei se radan tekeminen senkään jälkeen sujunut yhtään sen paremmi ;) Kiitettiin siis kouluttajaa ja lähdettiin kotiin.

Jos jotain olen oppinut niin sen, että pakottamalla ei onnistu ja kun Kibolla on tuollainen fiilis, se tarttuu myös minuun ja minä kyllästyn ja sitten on peli menetetty.

Vielä kerta on arkitottista ja sitten on treenit loppu tältä syksyltä. Kouluttaja sanoi, että treenikentällä voi käydä treenaamassa aina kun siellä ei ole muita ja niin me taidetaan tehdä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti