Sivut

lauantai 21. tammikuuta 2012

Luonnollinen jälki

Tultiin Kibon kanssa Taijalta ja K sai pihamme "metsässä" tuoreen vainun jäniksen jäljistä.
Koira oli liinan päässä ja annoin se ihan vapaasti siinä nuuskutella jälkiä ja kahlata hangessa.
Joku kuitenkin varoitti ja tarrasin liinan päästä kiinni.

Koira jatkoi entistä innokkaammin nuuskimsita, löysi makuupaikan ja hetken hyöri siinä ja pissi päälle jonka jälkeen matka jälleen jatkui. Nyt jo mieleeni tuli että varmasti jussikka pönöttää jonkun kuusen juurella. Ja samalla hetkellä sieltähän se rusakko läksi kauheeta vauhtia pinkomaan pakoon ja koira perään, sen 20 metriä kunnes naru loppui :)

Kibo seisoi topakkana kuin mikä ja nuuhki ilmaa haaveillen. Vielä käytiin nuuhkimassa puun juurella makuupaikka ja sitten oltiin niin iloisia hetken hurmasta.

Jännää, ettei kuitenkaan ne pakastetut käpälät pahemmin innostaneet eikä juurikaan reagoi vaikka näkee pupun pihalla.
Mutta nyt kun pääsi ihan tuoreelle jäljelle oli meno aivan toisenlaista, innokasta ja kiinnostus oli suuren suuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti