Mä jännitin iltaa varmaan enemmän kuin koskaan ennen. Kun kuvat oli otettu ja lääkäri istui koneen ääressä kuvia katsomaasa, aivan hiljaa ja tarkasti alkoi jo vatsassa kiertää.
Mikan kanssa molemmat samaan aikaan sanottiin että no, onko siellä jotain ja samalla hetkellä lääkäri kertoi että kaikki on oikein hyvin. Saatiin siis lupa liikkua ja Kibo sai "terveen" paperit.
Suuren suuri kiitos Esa Eskeliselle! Tuskin voi kiittää koskaan tarpeeksi.
Kibo joutuu loppu elämäänsä varomaan äkillisiä liikkeitä ja käännöksiä mutta muuten saa liikkua ja liikkua. Etenkin esim. hölkkä on hyväksi sekä uiminen. Ja kahden vuoden välien käydään kontrollissa ja toki jos tulee jotain oireita kuten esim. ontumista.
Loppu ilta Kibolla menikin toipuessa. Kovin poikaa väsytti, automatkalla kotiin ihan kuorsasi :D
Ihmeen hyvin kuitenkin oli jo tolpillaan hieman ennen kymmentä illalla ja yökin sujui varsin mukavasti.
Viikonloppuna kyllä palkitsen koiraa viemällä sen koirametsään ja rannalle ja treenailemalla tokojuttuja jonkun mahtiherkun kanssa.
Tässä vielä kuvat ennen leikkausta ja eilinen.
 |
| Lonkka ennen. |
 |
| Lonkka jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti