Elämä on ollut suht vilkasta viime aikoina.
Työt on häirinnyt koirailua :) ja Taijan asunnossa on alkanut remontti, joten sinne siis joka työpäivän jälkeen.
Eilen lähdettiin raskaan shoppailu reissun (naiset siis Bauhaussissa hämmästelemässä....onneksi Taija oli mukana joten saatiin kyllä oikein hyvää palvelua) päätteeksi koirien kanssa iltalenkille. Kibolla on aina tapana saada shibahepuli kotipihalla, mutta tällä kertaa sitä alkoi hepuloittamaan jo talomme läheiselä hiekkatiellä.
Hippu hermostui heti ja alkoi haukkumaan sekä juoksi Kibon ympärillä ja Brutus haki mammasta turvaa. Kibo säntäili sinne sun tänne ja samalla "ärisi ja murisi" ja nyki minua hihansuusta. Minä kiihdytin koiraa vielä villmpään säntäilyyn ottamalla sitä ohimennen poskista kiinni sekä tönimällä kylkiin. Siinä temmeltäesseä onnistuin saamaan Kibolta pannan irti kaulasta! Onneksi ei tajnunnut olevansa vapaa vaan jatkoi juoksemista meidän kaikkien ympärillä. Eikä missään lähistöllä ollut muita koiria!
Saatiin pienen houkutuksen jälkeen pussitettua Kibo minun ja Taijan väliin ja panta turvallisesti takaisin kaulaan.
Mutta huh että säikähdin. Onneksi Hippu tuoksuu vielä niin hyvälle, että jo se olisi pitänyt Kibon meidän kintereillä.
Jälleen tuli hyvä opetus, että himpun verran varovaisuutta peliin.
Jos koira olisi päättänyt lähteä omille teilleen, olisi se viipottanut menemään ilman pantaa ja mitään yhteystietoja. On se kuitenkin jotain oppinut!! Vielä reilu vuosi sitten olisi varmalla pinkonut ties minne.
Tai oikeastaan Kibo on oppinut puistossakin tulemaan luo eikä sitä tarvitse jahdata/houkutella/huijata tms. Riittää kun sanoo että mennään niin kyllä se sieltä tulee, joskus hitaammin joskus nopeammin. Mutta tulee. Ja se on mahtavaa! Isäntä on maailman paras houkutin, jos vaan sanoo missä papi on on koira jo valmiina pinkomaan osoitettuun suuntaa :D (Voitti muuten kesäpäivillä juoksussa kaikki muut paitsi dalmantialaisen, kun papi meni sinne parin sadan metrin päähän ja minä kuiskin korvaan että missä papi on, missämissä, mihin se menee :D ja koira lähti kuin tykin suusta kun vapaaksi pääsi).
Jos meille joskus se tyttöntyllerö tulee, ollaan niiiin paljon fiksumpia!! Kibo on ollut varsin hyvä "harjoituskappale", meidän oma shibaopas <3 .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti